perjantai 29. kesäkuuta 2012

La Festa Multiculturale

Eilen alkoi Festa, siis se, jonka takia tulin tänne. Teen täällä fasismin- ja rasisminvastaista vapaaehtoistyötä eli olen mukana monikulttuurisen festarin järkkäyksessä. Tähän mennessä fasismin- ja rasisminvastainen työ on tarkoittanut uunien pesua, tiskaamista, penkkien kantamista ja oman illallisen valmistamista. Tänään avustin monikulttuurisia keittiöitä ruuanlaitossa. Sekä Kambodzassa, Etiopiassa ja Ruandassa ruokakulttuuriin kuuluvat pavut ja porkkanat. Uniikkia!

Eilisilta oli vapaata lukuunottamatta lopputiskausta. Syötiin kongolaista ruokaa, juotiin luomuoluet ja räppi soi. Tanssittiin myös paljon ennen töiden alkua. Kunnes...

RIKOIN MUN POLVEN.

Ts. Sinne meni työkunto, vietin loppuillan maassa maaten jäät polvessa. Saa nähdä miten tästä. Hienosti Anna.

torstai 28. kesäkuuta 2012

Työ- ja Nutellayliannostus

Italialainen tapa tehdä töitä:

-Töissä pitää olla klo 8.30. Töihin lähdetään klo 8.33.
-Ensimmäisenä syödään aamupala. Paljon Nutellaa. Ja jäin kakkoseksi kaikille niille, jotka veti neljä palaa leipää, muroja, jugua jne.
-Pari tuntia tehokasta työaikaa. Melkein, sitten pari tyyppiä istuutuu hetkeksi alas ja pian muut istuvat perässä. Tunnin istuskelun jälkeen muutama alkaa tehdä ruokaa ja tunnin päästä pidetään lounastauko.
-Lounastauko voi kestää kolme tuntia.
-Sitten tehdään taas töitä. Tänään työskentelin melkein kaksi tuntia, jonka jälkeen oli taas taukoa niin pitkään, että oli aika valmistella päivällistä.
-Päivällisen teko KESTÄÄ. Sitten syödään, eikä kellään tunnu olevan kiire pois työpaikalta.
-Päivä päättyy jäätelöön. Välissä syödään suklaata ja briocheja sekä juodaan kahvia.

tiistai 26. kesäkuuta 2012

2012: Ihana Milano ja vähän Parmaa

Kun kerta netti nyt toimii niin pitäähän sitä käyttää. HH1 (vai HH2) siirsi harjansa taas hetkeksi Italian puolelle, tai oikeastaan osti kokonaan uuden jätettyään vanhan johonkin päin Tihvetjärveä. Tänä vuonna tuskin paljoa tulee kirjoiteltua koneelta, joten postaukset ovat ÄLYPUHELINMALLIA ja siis kuvat myös.

Edellä mainittu Tihvetjärvi meinasi vaikeuttaa koneeseen pääsyä, koska koskaan ei voi lähteä ajoissa. Selvisin kuitenkin Milanoon ja ilta meni syödessä. Olin ravintolan ainoa asiakas joten kokki kokkasi vain minulle.

Aamuinen Milano oli ihana. Join Cappucinoa, shoppailin ja nautin auringosta, eli viime vuoden kaavoilla mentiin. Myös siinä vaiheessa, kun nukahdin junaan ja meinasin mennä Parman ohi. No mutta kannatti herätä kuitenkin. Tulevat lähihoodit kiteytyvät viimeiseen kuvaan.




sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Lecco!

http://photosynth.net/view/ae532540-3bc9-4e93-b890-3cd557f65f75


- Posted using BlogPress from my iPhone

Location:Via Martiri delle Foibe,Lecco,Italia

lauantai 30. heinäkuuta 2011

Ve-ve-venezia!

Loppukiri päällä, viisi päivää aikaa nähdä mm. kaikki. Reilikortti jo toista kertaa käytössä ja aloitus täältä! Rikoin kauppaan kaksi kaljapulloa, ei muuta erikoista mainittavaa. Sono contenta.


- Posted using BlogPress from my iPhone

Location:Sestiere Cannaregio,Venetsia,Italia

perjantai 29. heinäkuuta 2011

Viikon vitsi

Musta tuntuu, ettei kukaan enää usko näitä mun juttuja, kun täällä tuntuu sattuvan aina kaikkea ihan ihmeellistä. Mutta kerronpa kuitenkin mitä tällä kertaa sattui!

[vitsi alkaa] Olin second hand -shoppailemassa, eli leikkimässä Kaarinan suunnistusdemoilla opittua karttaleikkiä. Etsin siis kirpputoreja tai vastaavia, ja mulla oli joku kymmenen eri osoitetta, joita metsästin pitkin Milanoa. Huonoin tuloksin tietysti. Milanolle kun on aika tyypillistä se, että netti kertoo jonkin asian sijaitsevan tietyssä osoitteessa, mutta paikan päällä onkin suht hiljaista...

Olin turhautunut.

Matkan varrella näin kuitenkin hienon tuolin (:D) ja olin ottamassa siitä kuvaa, kun joku mies tuli hyvin innostuneen näköisenä juttelemaan. Olin vielä turhautuneempi. Tällä kertaa keskustelunavaus oli kuitenkin vähintäänkin epätavallinen:

"Olitko kesäkuussa Roomassa? Muistan sinut juna-asemalta, istuit maassa ja söit pitsaa!"

. . .

???

. . .


Voiko tällainen olla mahdollista? Miten joku voi muistaa asian, joka on tapahtunut puolitoista KUUKAUTTA sitten kaupungissa, jossa on muutama muukin ihminen? Miten todennäköistä on, että törmäät monen sadan kilometrin päässä suunnilleen yhtä suuressa kaupungissa tällaiseen tyyppiin uudestaan? Olenko ainoa, jonka mielestä tällainen sattuma alkaa olla jo aika hullua? Hullua, mutta hauskaa. [/vitsi päättyy]

torstai 28. heinäkuuta 2011

Lähtölaskenta:O

Viikko aikaa Suomeen! Ja mua jännittää ihan hirveästi, en tiedä miksi.

Lähdin Milanoon parin viikon varoitusajalla, hommasin alivuokralaisen, passin ja muut Suomen asiat kuntoon  siis melko tehokkaassa ajassa. Milanon päässä oli tiedossa noin pari päivää ennen lähtöä asunto, ei muuta. Mitkä työt tai kaverit? Tai kieli?

Silti tänne tulo ei jännittänyt enkä kyllä vetänyt yksiäkään itkuja siksi, että häivyn Suomesta. Nyt mietin noin miljoonaa asiaa. Jos ruoka onkin pahaa? Karkit ei maistu hyvältä? Palelen koko ajan? Entä jos musta on tullut hirveä "ei Suomessa ole mitään" -diiva!! Entä jos reilu 70 000 ihmistä ympärillä tuntuu "liian vähältä" 7 miljoonan jälkeen (kuuluu tuohon diiva-osioon)? Mitä jos en mahdu haalareihin? Entä mitä jos Italian pulut on kertonu musta Suomen kavereilleen ja ne kiusaa mua heti kun tuun Kompassille? PANIIKKI!

Oon tässä katsellut kuvia ihmisistä ja helpottaa vähän. Kyllä kai (ei kun totta kai) sitä taas sopeutuu. En nyt sentään ole maailman ainut ulkomailla pidemmän kuin viikon viettänyt typy.

Tässä ois pari vinkkiä kuitenkin teille, jos alan seurassanne vinkumaan jotain hölmöä.

Lauri, Teemu, Juho & Maija: Jallua ja kirjakieltä kiitos!
Tiina: Kaksi tuntia ruokailua Silmän Ilossa jooko?
Elisa: Hammasharjat laukkuun ja ulos viittomaan?
Kuorotytöt: Dinosaurusääniä kaivataan, myös Jyväskylän tytön kommuunisänky kelpaa
 
Mari rakas: Mun tukka on ihan hirveä. Sanni: Joko oot keksiny monta uutta patenttia esim. tölkeille?
Tutorit: Vois yrittää taas nähdä porukalla, olisko edellisestä kerrasta noin vuosi...
Eeva: Oli tosi outoa valita kämppis ilman sun korvaamatonta apua


Äiti ja isi: Kasvisgratiinia ja jotain kalaa on vastaus kysymykseen
Siiri: Kesän perinteinen puistopiknik on toteutettava
Anni: Meistä ei oo yhteiskuvia, asia korjaantunee KS-illassa tai KENTIES RHCP:n konsertissa(!)




No mut joo. Ehkä tämä tästä. Varsinkin kun mulla on näiden lisäksi vielä varmaan tuplamäärä kaikkia ihania kavereita siellä, kuvia vain vähän rajallisesti (tässä näkyvät, huudelkaa jos haluatte pois). Helsingissä majailevat erkat, pidetään kokoontuminen ensi torstaina?